Klassisen voimanoston EM-kilpailut, Plzen 2015

Saavuin jo kolmatta kertaa Tsekin Plzeniin voimanostokilpailuihin. Kilpailukaupunki on tullut jo erittäin tutuksi, joten uskalsin lähteä matkaan mahdollisimman myöhään. Saavuin kisapaikalle kisoja edeltävänä päivänä. Matkustus sujui erittäin hyvin ja kisahotelli oli hyvä. Kehopainokin näytti sen verran hyvälle hotellille päästyäni, että pystyin syömään huoletta koko päivän energiapitoista ruokaa.

Kisa-aamuna puntari näytti punnituksessa 71,35. Olin kevyempi kuin ennakkoon oletettu kovin vastustajani ja arpaonni suosi vielä isommalla numerolla, joten lähdin lämmittelyihin erittäin luottavaisin mielin. Kisakunto tuntui lämmittelyssä hyvältä. Lihaksissa oli painetta ja painot tuntuivat kevyiltä. Sarjasssani oli vain kuusi osallistujaa, joten noin kolmen minuutin palautusajat muokkasivat kisataktiikkaa aivan erilaiseksi kuin normaalisti olen tottunut. Aloituspainot jätettiin alas ja toiseen nostoon lastattiin parhaimmillaan 12,5 kg korotus. Tarkoitus oli, että kerkeisin palautua ja en menettäisi voimia ennen viimeistä painoa. Ensimmäisellä nostolla otetaan tulos, toisella nostolla ihan ok sijoitus ja kolmannella nostolla se päivän paino, johon kunto riittää.

Ensimmäiseen kyykkyyn lastattiin 160 kg, joka nousi erittäin köykäisesti. Yllätykseksi sain tuomareilta yhden punaisen valon kyykystä ja tuomari näytti keltaista korttia. Jury ilmoitti huollolle, että syynä keltaiselle lapulle oli se, että kyynärvarret osuivat jalkoihin. Minulla on aina osunut kädet jalkoihin, mutta nyt sain ensimmäisen punaisen valon sen takia. Sanoin huoltajilleni ennen toista kyykkyä, että nyt tulee loppunostoista punaista, koska vika on noteerattu ja juryn siunauksella tuomarit antavat punaista. Toiseen nostoon lastattiin 170kg, joka nousi myös kevyesti. Olin ihan varma, että olen Euroopan ennätyskunnossa 177,5kg. Toinen nosto kuitenkin hylättiin 2-1 samasta syystä kuin ensimmäinen. Jury ilmoitti huollolle, että kädet eivät saa ollenkaan osua noston aikana jalkoihin. Sääntöhän menee niin, että jos tuomarit katsovat nostajan saavan hyötyä käsien osumisesta jalkoihin, niin kyykky on hylättävä, mutta pieni kosketus on sallittua. Jury ei suostunut enää edes keskustelemaan asiasta meidän kanssamme. Viimeiseen kyykkyyn ei auttanut muu kuin kyykkytekniikan muuttaminen ja saman painon kyykkääminen. Avasin kädet leveälle ja nostin tangon niskaan. Alasmentäessä kyykky horjahti eteen ja pohjaan jäätiin painojen kanssa. Pettymys oli kauhea. Tiesin, että Euroopan mestaruus oli menetetty sellaisen säännön nojalla, jota ei ole koko säännöissä.

Jalkakyykky.

Kisat jatkuivat, joten oli pakko vaan yrittää keskittyä kisaamiseen. Vaikeaa se oli, mutta nyt oli sitten taisteltava jäljelle jääneillä keinoilla vielä siitä kullasta. Kyykyssä sain vain aloituspainon, jolloin tuo alas jätetty aloituspaino kostautui pahemman kerran. Penkki tuntui hyvälle, mutta merkit olivat todella pitkät -taas kerran. Ei auta kuin alkaa harjoittelemaan salilla kahden kolmen sekunnin merkkejä, niin kisoissa ei merkit tunnu enää miltään. Penkissä sain ensimmäisen 97,5 kg ja toisen 105 kg penkin. Kolmas jäi matkalle.

Veto tuntui raskaalta. Mieli oli maassa ja huonoin laji edessä. Otettiin varma aloitusrauta 162,5kg, jolla varmistettiin hopea. Toiseen nostoon lastattiin 175kg, joka tuli ylös yllättävän helposti. Kolmanteen lastattiin 180kg ja perinteisesti tekniikka hajosi juuri irrotuksessa ja painot jäivät nousematta. Pettymys oli suuri hopeasijaan. Hävisin kullan vain 2,5kg erotuksella ja keräsin vain viisi onnistunutta nostoa yhdeksästä. Tunnelmat olivat erittäin sekavat. Mietin vain, että onko tätä lajia järkevä jatkaa, jos tuomarit ja jury eivät osaa sääntöjä. Miten he voivat väittää säännön olevan jotain muuta kuin onkaan ja eivät suostu keskustelemaan asiasta. Haluanko ensi vuonna maksaa 2000 euroa matkasta Texasiin ja miettiä koneessa, mitä uusia sääntöjä tuomarit nyt keksivät nostajien päänmenoksi.

Kisojen jälkeen muutamat suomalaiset henkilöt (jätetään nimet mainitsematta) keskustelivat IPF:n presidentin kanssa kisoissa tapahtuneesta virheestä ja kaikkien keskutelujen lopputuloksena he päätyivät siihen, että käsisääntö tullaan muuttamaan siihen suuntaan, että se ei ole enää tulkinnallinen. Viimeisen keskustelun tulokseksi jäi, että sääntö tullaan muuttamaan niin, että kädet saavat osua jalkoihin. Kaikki ymmärtävät varmasti sen pointin, että käsien osumisesta EI voi mitenkään saada apua nostoon. Mielenkiinnolla odotan marraskuun MM- varustevoimanostokisoja, joissa mahdollisesti tämä uusi sääntö näkee päivänvalon.

Kuitenkin asia keskusteltiin myös siihen pisteeseen, että tällaista virhettä ei sattuisi enää kesäkuun MM-kisoissa tuomareiden osalta. Se mitä kisoissa tapahtuu, se jää nähtäväksi.

Teksti Johanna Kankus, EM hopea mitalisti.

Sarja 72 kg mitalikolmikko.