Kuopion Painonnostajien nostajille kaksi kultaa sekä 4. ja 10. sijat Klassisen voimanoston SM-kilpailuista Sotkamosta, 9.-11.12.2016.

Nostajien kisaraportit tulossa.

Hanna Kuokkanen 10. sarjassa N63 yhteistuloksella 330 kg (122,5-67,5-140)

Hanna Kuokkanen Kuva SoVi

Perjantaiaamuna lähdimme huoltajan kanssa ajamaan kohti Vuokattia. Uskalsin syödä reilun aamupalan, koska paino oli edellisten kisojen jälkeen pysynyt lähellä kisapainoa. Kisavaaka näytti vain 62,06 kiloa, eli jonnekin se kilo aina katoaa hetkeä ennen punnitusta, vaikka kuinka tähtäisin mahdollisimman lähelle 63 kiloa. Jännä juttu.
Lämmittelyssä kroppa tuntui ihan virkeältä. Lämmittelytiloissa pyöri sen verran nimekkäitä voimanostajia, että lämmittelysarjojen välinen aika kului heitä ihmetellessä. Kärkisijoille minulla ei ollut realistisia mahdollisuuksia, joten lähdin kilpailuun rennolla ja hyvällä fiiliksellä.
Kyykyn aloitus oli varma, mutta hieman tasapainoton suoritus. Toiseen kyykkyyn lastautin 122,5 kiloa, joka sivuaa kisaennätystäni. Huoltaja käski keskittyä jalkojen asentoon, joka oli vähän unohtunut ensimmäisessä kyykyssä. Tein työtä käskettyä, mutta koska en osaa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa, jalkoja asetellessani unohdin pitää selän jämäkkänä. Löysä selkä kostautui, ja kyykyn ala-asennossa tanko muljahti oudosti niskaan. Ehdin jo miettiä, että tähän tämä nyt jäi, mutta jollain voimalla tikistin kyykyn kuitenkin ylös. Puristus oli niin kova, että kyykyn jälkeen vasen jalka alkoi oudosti krampata. Kolmanteen kyykkyyn lastautin vain 2,5 kiloa lisää, eli 125 kiloa. Paukut olivat aika lopussa, joten yritys jäi ponnettomaksi.
Penkkiä lämmitellessäni en oikein tiennyt mitä odottaa. Vasemmassa jalassa aaltoili kivulias suonenveto, joten vähän pelotti, millainen kramppi iskee penkkiasentoon vääntäytyessäni. Penkki tuntui kuitenkin hyvältä, ja aloitusrauta 60 kiloa oli todella helppo. Toiseen nostoon laitettiin kisaennätystä sivuava rauta eli 67,5 kiloa. Asento löytyi helposti, ja vaikka nosto ei erityisen kevyt ollutkaan, tuli se nätisti ylös. Noston jälkeen päässä oli vahva ajatus siitä, että tänään on ennätyspäivä. Lähdin nostamaan 70 kiloa itsevarmana ja voimaa uhkuen. Härvääjä kun olen, asetuin penkillä liian taakse. Tanko irtosi rinnalta, mutta vaikeapa sitä on ylös asti nostaa, kun se osuu telineeseen. Kyllä harmitti.
Viime viikkojen treeneissä lonkankoukistajat ovat kipuilleet, joten oli iloinen yllätys, että kisapäivänä vetäminen kiristänyt juuri ollenkaan. Lämmittelyvedot tuntuivat hyviltä, ja lähdin odottavaisin mielin viimeisen lajin pariin. Aloitusrauta 130 kiloa oli helppo, joten toiseen pyydettiin kymmenen kiloa lisää. Yllättäen toisessa vedossa olikin vaikeuksia, ja tanko nytkähti alaspäin ennen loppuojennusta. Onneksi veto meni läpi tuomariäänin 2-1. Viimeiseen vetoon laitettiin 145 kiloa, joka olisi tuonut veto- ja yhteistulosennätykseen 2,5 kiloa lisää. Tanko tuli ylös, mutta lipesi sormista viime hetkellä. Yhteistulokseksi jäi 330 kiloa, eli kisa oli miltei toisinto kolmen viikon takaisesta nuorten SM-kilpailusta. Ennätyksiä ei tällä kertaa nähty, mutta onpahan taas moninkertaisesti motivaatiota ryhtyä treenaamaan kohti ensi vuoden kilpailuita.
Kisapaikka ja järjestelyt olivat Vuokatissa erinomaiset, kiitos Sotkamon Visalle siitä. Kiitos Jerelle, kun lähdit huoltamaan (ja todella hyvin tehtäväsi hoiditkin). Iso kiitos Jyrkille kaikesta ohjauksesta ja opastuksesta.  Kiitos myös koko KP:n porukalle, erityisesti Pepelle, Sepolle ja Tuomakselle, ja kaikille muillekin tsemppaajille.

Johanna Kankus 1. sarjassa N72 yhteistuloksen SE 460 kg (170-107,5-182,5)

Johanna Kankus Kuva KP

Aloitettiin valmentajan kanssa näihin kisoihin valmistautuminen jo EM-kisojen jälkeen huhtikuussa. Jätimme tietoisesti MM-kilpailut väliin, jotta saan pitkästä aikaa pitkän peruskuntokauden alle ennen seuraavia kilpailuita. Suunnitelma oli hyvä, mutta se ei mene aina niin kuin on käsikirjoitettu. Harjoittelimme kesän erittäin kovaa. Kokeilimme, miten paljon kestän harjoitusta. Olin jonkin aikaa palautuskykyni äärirajoilla, mutta harjoitukset etenivät hyvin ja voimakunto näytti ottavan harppauksia eteenpäin.
Elokuun loppupuolella huomasin olevani hyvin väsynyt ja harjoitukset alkoivat tökkimään. Minulta hävisi hermotus jaloista kokonaan ja kyykkäämisestä ei tullut yhtään mitään. Siitä tuli jopa vaarallista, kun en pystynyt kontrolloimaan alasmenoa ollenkaan. Tässä vaiheessa laitettiin totaali stoppi tilanteelle ja aloitimme harjoittelemaan aivan alusta pienillä painoilla ja pitkillä lepoajoilla. Lisäksi tulin kipeäksi ja flunssa kesti yli kolme viikkoa. Kunto romahti aivan pohjamutiin ja sieltä nouseminen on ollut henkisesti hyvin haastavaa. Valmentajakin näki varmasti minusta ihan erilaisen puolen, kun usko omaan tekemiseen meni täysin ja olin hyvin masentunut.
Kunto ei oikein missään vaiheessa ennen kilpailuita ollut hyvä. Pääsin kerran ennen SM-kilpailuita kokeilemaan isompia kyykkyrautoja aina 177,5kg asti, joten hiukan sain itseluottamusta takaisin. Kilpailuihin valmistautuminen oli hyvin erilaista kuin normaalisti. Jouduimme loppuun asti tekemään peruskuntoa ja vain kaksi viikkoa ennen kilpailuita aloimme herkistämään kuntoa. Voimakausi jäi käytännössä kokonaan väliin. Minulle ei yleensä tai koskaan ole sopinut harjoitusten keventäminen, mutta nyt ei oikein ollut muuta mahdollisuutta kuin kokeilla. Jouduimme ottamaan riskin sen suhteen, että en välttämättä ole parhaimmassa kunnossa kilpailuissa.
Kuten aikaisemmillakin kerroilla, niin myös tälläkin kertaa kunto pehmeni liikaa kisapäiväksi. Lämmittelyissä huomasin, kuinka valahdin joka kyykyssä monttuun ja kyykkyasento oli epävakaa. Silloin, kun minulla on ongelmia kävellä tangon kanssa horjumatta, niin silloin minulla ei ole yhtään painetta kropassa. Viimeinen lämmittelyrauta 160kg oli ihan ok , joten päätimme huollon kanssa aloittaa 170kg kyykystä. Hieman jouduin jo kyykkäämään aloitusrautaa lavalla, mutta mielestäni se ei tuntunut eikä näyttänyt siltä, että seuraava lastaus 177,5kg jäisi pohjaan. Näin kuitenkin tapahtui kahdesti ja tulokseksi jäi vaivainen 170 kg kyykky. Eipä sieltä montusta ole asiaa ylös, jos ei ole painetta tarpeeksi oikeissa paikoissa.
Penkkiharjoitukset olivat menneet ihan hyvin ennen kilpailuita. Vähän mietitytti kropan pehmeys, että miten se vaikuttaa penkkipunnerrukseen, mutta aloitusrauta 100 kg nousi kevyesti ylös. Toiseen nostoon lastattiin 107,5kg, joka jo hieman painoi ja jouduin laittamaan energiaa ja voimaa sen ylöstyöntämiseen. Viimeiseen nostoon lastautettiin 110kg , mutta siihen ei ihan riittänyt voimat, joten pieni pettymys tästäkin lajista jäi tulokseksi.
Veto tuntui raskaalta lämmittelyissä ja päädyttiin huollon kanssa aloittamaan siitä raudasta, jolla olisin koko kisojen kolmanneksi paras naisnostaja eli vetotankoon lastautettiin 162,5kg. Vedossa näkyi liiankin hyvin kropan pehmeys. Minulla on aina vaikeuksia tuoda veto loppuasentoon, jos olen lantiosta tai keskikropasta pehmeä. Yleensä meinaan kaatua tai horjahtaa taittovaiheessa eteen. Näin melkein tapahtui 162,5 kg vedossa, mutta sain pidettyä vedon kasassa juuri ja juuri. Toiseen nostoon lastattiin 172,5kg, jonka vedin hitaan varmasti ylös, jotta ei tule horjahduksia suuntaan tai toiseen. Kolmanteen vetoon päätettiin lastauttaa omat henkilökohtaiset ennätysraudat 182,5 kg, jotka ylöstullessaan tuottavat uuden yhteistuloksen Suomen ennätyksen 460 kg. Tein viime maaliskuussa EM-kilpailuissa uuden yhteistuloksen Suomen ennätyksen 459kg, joten kilolla paranisi nyt tuo ennätys. Tiesin, että veto tulee olemaan kuoleman taistelu , koska kroppa on pehmeä, mutta halusin päättää tämän epäonnistuneen kilpailun yhteen onnistuneeseen nostoon, jolla on minulle itselleni arvoa. Nosto oli tiukka ja ihan voimieni äärirajoilla, mutta se tuli ylös asti. Loppuasento ei ollut nätti, vaan irvikuva hyvästä nostosta, mutta onneksi tuomareille riitti, että olin suorassa eikä rintaa ja lantioo tarvinnut yliojentaa. Nosto hyväksyttiin ja onneksi sain edes yhden onnistuneen noston kisoissa ja vieläpä minulle vaikeimmassa lajissa eli maastanostossa. Jos vihdoinkin alkaisin kehittymään myös vedossa, kun pystyin huonona päivänä vetämään oman ennätyksen. Tuloksena SM-kulta ja uusi yhteistuloksen Suomen ennätys.
Minulla on nyt kolme kuukautta aikaa päästä kuntoon. Nyt on taas aikaa harjoitella ja ei ole kiire mihinkään. Tiedän, että kesäharjoittelu tuotti tulosta , jota ei saatu vielä valjastettua näihin SM-kilpailuihin. On jotenkin helpottavaa tietää, että saan aloittaa taas rauhassa rakentamaan kuntoa ja varmasti olemme taas yhden virheen viisaampia, kun harjoittelemme kohti EM-kilpailuita. Lähden kuukauden päästä Thaimaan lämpöön harjoittelemaan seurakaverini Maijun kanssa. Ollaan katsottu sellainen hotelli, joka sijaitsee hyvän crossfit salin vieressä ja jossa pystymme harjoittelemaan laadukkaasti omaa lajiamme. Kyllä tästä vielä hyvä soppa tulee.
Haluan kiittää valmentajaani Kari Kurkoa. Hän jaksaa taistella minun ja minun ongelmieni kanssa kuukaudesta toiseen. Se aika, jonka Kurko laittaa kiinni minuun on ihan uskomatonta ja hän tekee sen täysin ilmaiseksi. Kiitos siitä. Haluan myös kiittää vanhempiani, jotka eivät ole koskaan saaneet minulta julkista kiitosta. He ottavat aina minun koiran hoitoon, kun minun pitää päästä kisoihin tai nyt , kun lähden Thaimaaseen harjoittelemaan. Ilman tuota apua, minulta jäisi kisoja ja reissuja väliin, sillä en suostuisi laittamaan koiraa ikinä kennelhoitoon. Kiitos siis Äiti ja Isä avustanne. On niin paljon sellaisia ihmisiä ja tahoja, jotka tukevat ja auttavat minua kohti unelmiani, kuten seura, harjoittelukaverit, perhe ja ystävät. Kaikkia en pysty aina kiittämään tarpeeksi usein, mutta arvostan kaikkien tukea ja apua, jota teiltä saan. Pääkisaksi olemme Kurkon kanssa nimenneet aikoinaan maaliskuun EM-kilpailut. Toivottavasti vihdoinkin pääsisin tavoitteeseen ja olisin huippu kunnossa siellä. Ei auta olla kuin nöyrä , harjoitella kovaa ja viisaasti. Nyt kuitenkin vähän höllätään näin Joulun alla ja nautitaan elämästä. Hyvää Joulun odotusta kaikille!

Jyrki Koivisto 4. sarjassa M93 yhteistuloksella 712,5 kg (260-172,5-280)

Jyrki Koivisto Kuva Laura Juntunen Koivisto

Kisa meni kuukauden takaiseen kuntoon nähden huonosti. Vaikka salinostoja ei lasketa antoivat parempaa odottaa siitäkin huolimatta että kunto lähti hieman sukeltamaan pari viikkoa ennen kisaa. Kyykyssä 260 oli varmasti parin kilon sisään päivän maksimista. Penkissä jalkoja en saanut lattiaan tasaisesti joten asentoa täytyi muuttaa ja tulokseksi 172,5. Vedossa 280 kohtuullisesti ylös mutta 287,5 joitain senttejä irti ja peli mitaleista pelattu. Eipä paljon sanottavaa mutta kun kiitos Mauricio "mighty mexican" Esquedalle huollosta. Hän teki parasta työtä mitä saattaa. Ja kisajärjestelyt aivan priimaa.

Tuomas Lukkari 1. sarjassa M120 yhteistuloksella 785 kg(300-190-295)

Tuomas Lukkari Kuva SoVi

Kisoihin lähdettiin hienoisena ennakkosuosikkina. Tiedossa oli, että kisoihin tulee kovia nostajia ja mitalia kisoista ei vain haeta ja mitalin eteen töitä pitää tehdä. Pariin viikkoon ruoka ei oikein ollut maittanut ja sen huomasi vaa’alla joka näytti surkeat 116,7. Painoon nähden olo tuntui kohtalaisen tukevalle.

Kyykyn lämmittely tuntui hyvälle ja tuntuma oli, että tänään voisi kyykky kulkeakkin. Kyykyn aloitus 270 kg ylös ilman suurempia ongelmia. Toiseen lastattiin ennätystä sivuava 290 kg, joka myöskin ylös nautiskelemalla. Viimeiseen kyykkyyn lastattiin tankoon oma PR 300 kg. Nostoon kunnon sytyt , tanko niskaan, monttuun ja ylös. Ei raketin lailla, mutta ylös kuitenkin. Nosto hyväksytysti 3-0 läpi ja enkka taskuun.

Penkin lämmittelykin tuntui hyvälle vaikkakin tuntui, että käsistä oli voimat hävinneet kyykyn jälkeen. Eihän sitä käsillä kyykätä, mutta silti. Penkin aloitukseen 170 kg joka helposti ylös. Varmat aloitukset pois. Toiseen nostoon lastattiin ennätystä sivuava 182,5. Helppo rauta 3-0 hyväksytysti läpi. Viimeiseen lastattiin omat enkan 190 kg. Rauta ei painanut käsillä ja rauta tulikin ylös kohtalaisen kivuttomasti. Varoja siis jäi tuleviin kisoihin. Ja penkista enkka taskuun.

Vedon lämmittelukin tuntui, yllätys, yllätys, hyvälle. Yleisesti ottaen kyykky ja penkki rassaa roppaa sen verran, että veto jo tahmoo, mutta nyt ei. Aloitukseen 280 kg, joka oli aamulla päätetty aloitus raudaksi. Onneksi näin koska tina oli kevyttä ja heittämällä ylös. Toiseen nostoon lastatiin 295 kg, jolla varmisteltiin kiloja yhteistulokseen. Nosto ei hävinnyt ensimmäiselle yhtään ja rauta helposti ylös. Tässävaiheessa oli jo selvää, että suomenmestaruus on jo taskussa ja paineita viimeiseen vetoon ei ollut. Joten tässävaiheessa päätettiin tankoon lastuuttaa 310 kg, millä olisi saavitettu maaginen 800 kg YT. Rauta lähti nätisti lattiasta irti, mutta jäi killumaan loppuasentoa vaille. Vedon tulos siis 295.

Yhteistulos siis 785 kg (JK 300  – PP 190 – MN 295) ja tällä suomenmestaruus. Tämänkaltaista tulosta osattiinkin jo Kajaanin kisojen jälkeen odottaa, koska siellä jäätiin harmillisesti maastavedossa aloitusrautoihin.

Kiitos ja kumarrus Sotkamon Visalle, joka oli järjestänyt äärettömän hienot kisat, äärettömän hienoissa puitteissa. Kuten Johannakin jossain mainitsi, että kansainvälisten kisojen tasoa. Kiitos Kuopion Painonnostajille tsemeistä ja reeniavusta. Olis ilman teitä reenaaminen aika tylsää. Kiitos Siilin salin porukalle tsemppailusta ja reeniausta. Erityiskiitos kuuluu huoltajalle Heikki Miettiselle, joka oli ensimmäistä kertaa eläessään huoltamassa voimanoston SM-kisoissa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Tulokset

Kuvia kisoista (Sotkamon Kamerakerho/Sotkamon Visa)

Kuljetuksesta vastasi Delta Auto Kuopio